Seurakuntaneuvoston kevätkausi on melkein lopussa, ensi viikon keskiviikkona on kevään viimeinen kokous. Meitä on seurakuntaneuvostossa monta uutta jäsentä. Sen huomaa siitä, että monet meistä todellakin opettelevat vielä sitä, mitä tämä seurakuntaneuvoston työskentely on. Jotkut eivät kovin hyvin tunne kirkon ja seurakuntien hallintoa, toiset meistä ihmettelevät toiminnan dynamiikkaa.

Se ainakin on tullut selväksi, että seurakuntaneuvoston pitää ottaa jatkuvasti kantaa erilaisiin henkilöstökysymyksiin. On virkavapaiden myöntämistä, sijaisten palkkaamista ja virkojenkin täyttöä. Näin alussa on vaikea arvioida päätösten vaikutusta. 

Toinen usein käsiteltävä asia näkyy olevan seurakunnan viestintä. Uudessa seurakunnassa keskustelua on herättänyt se, missä medioissa ilmoitetaan seurakunnan tilaisuuksista ja millä tavalla. Seurakunnan alueella ilmestyy ainakin kolme, jos ei jopa neljä kaupunginosalehtenä pidettävää aviisia. Kenelläkään ei kuitenkaan ole selkeää kuvaa millaiset seurakuntalaiset niitä lukevat. Monien mediatutkimusten mukaan paperilehtiä lukevat lähinnä yli 55-vuotiaat henkilöt. Ovatkohan kaupunginosalehdet tässä samanlaisia kuin muut?

Viime kokouksen alussa neuvosto sai tutustua seurakunnassa tehtävään nuorisotyöhön. Nuorisotyön esittely oli hyödyllistä, koska seurakuntatyön arki tuli aikasempaa selvemmin neuvoston tietoisuuteen. Kokouksen aikana, työntekijöiden jo poistuttua, heitä siteerattiin usein. Toivottavasti muutkin työalat ja toiminnot tulevat lähemmin tutuiksi ensi syksyn aikana.